perjantai 5. marraskuuta 2010
Tabula Rasa: Rakastatko vielä kun on ilta
EDIT:
Youtube ei näytä videota. Tästä audion kuitenkin löytää (paina play-nappia):
Tabula Rasa: Rakastatko vielä kun on ilta
(säv. H.Silvennoinen, san. J.Leskinen)
Ekkedien tanssi (1977/1995)
Love records LRCD 170
Paholainen ostaa tahtoo taivaan
ja ahneuksissa jumalat sen myy
maakravut väkivalloin tunkee laivaan
ja haaksirikko kapteenin on syy
CHORUS:
oi tanssi kuin ois päivä viimeinen
niin päivän huomisen taas sarastavan näät
jos huomispäivän muistat ja eilisen
niin tämän päivän tanssiin hidastuvaan jää
jää eesau yksin periaatteinensa
kun tilaisuutta käyttää hyväkseen
välissään hän antaa poikuutensa
ja yksi jää myös hernekeittoineen
CHORUS
rakatko vielä kun on ilta
kun kaupungissa tyhmyys tiivistyy
kun tuloajat viedään asemilta
ja lehtikojut lukijoita myy
CHORUS x2
maanantai 4. lokakuuta 2010
Sakari Kuosmanen: Kuu ja kulkija
Vuonna 1995 Helsingissä studioon asteli Sakari Kuosmanen, joka valmisteli seuraavaa singleään Kuu ja kulkija. Kuosmanen sai taustat valmiiksi ja moni muusikko kävi yrittämässä soittamista soolokitaraosuuteen, mutta Kuosmanen ei ollut tyytyväinen tulokseen. Tämän vuoksi mies hyllytti äänitteen odottamaan parempia aikoja todeten: "tähän pitäisi saada soittamaan Albert Lee."
Vuonna -95 Albert Lee (1943-) saapui Suomeen Hogan's Heroes yhtyeensä kanssa. Keikkoja oli ympäri Suomea, myös Kuopiossa, Kuosmasen kotikaupungissa. Sattumalta yhtyeelle sattui Kuopion kohdalla vapaapäivä. Kiertuemanagerin kautta Kuosmanen sai yhteyden Leen kanssa ja samalla sovituksi, että vie miehen ja slidekitaristi Gerry Hoganin kalastamaan. Kalaa saatiin ja niitä syötiin Kallaveden ääressä hiljaisuutta kuunnellessa. Järven rannalta Kuosmanen vei miehet studioon ja kaivoi Kuu ja kulkija -kappaleen kuunneltavaksi. Lee ja Hogan kuuntelivat pohjat kertaalleen ja homma oli sillä selvä. Miehet kaivoivat instrumenttinsä ja alkoivat soittaa niin, että kitararaidat saatiin purkkiin. Kuosmanen tuski olisi uskonut saavansa toiveensä toteutumaan.
EDIT:
Youtube ei näytä videota kaikissa maissa. Tästä audion kuitenkin löytää (paina play-nappia:
Sakari Kuosmanen: Kuu ja kulkija
(säv. Pekka Tegelman)
Kuu ja kulkija (1995)
Columbia 4784532
Laittoi keikan jälkeen laulaja kasaan laitteitaan
tuli pari siihen kiittämään, kertomaan aatteitaan.
he aikaa sitten löytäneet oli toisensa
laulajalle kertoivat on syynä laulunsa
silloin elämä hymyili niin suloisasti
ja onni heillä oli ollut myötä siitä asti
Laulaja kätensä irrotti laatikon kahvasta
muistiaan hän koettaen katseli paria.
ja muistikin tuon kesäillan aikaan uupuneen
ja nuoret jotka näyttäneet toisensa löytäneen
silloin elämä hymyili niin suloisasti
ja onni heillä oli ollut myötä siitä asti
Muisti tien päällä olleensa taas päivät lukuisat
tuli mieleen jälleen rakkaat kotona oottavat
heti yöbaariin saavuttua rientäisi soittamaan
silloin toivoisi rakkaansa soittoon vastaavan
silloin elämä hymyilisi niin suloisasti
ja onni myötä olis taas siitä asti
Hän juhlailtaa viettäville toivoi onnea
sitten skittalaukun kahva tarjos tuttua otetta
kuu katsoi taivaalta, ei ollut jättänyt
ei ollut kavereiden matka vielä päättynyt.
keikka-auto yötä mittas, niinkuin koira kahlettaan
ei aamuääntä pitänyt se tuli aiheetta
ei sitä kukaan miettinyt, ei ollut tapana
oli voitto joka kilometripylväs takana
silloin elämä hymyili niin suloisasti
ja onni myötä olis taas siitä asti.
Vuonna -95 Albert Lee (1943-) saapui Suomeen Hogan's Heroes yhtyeensä kanssa. Keikkoja oli ympäri Suomea, myös Kuopiossa, Kuosmasen kotikaupungissa. Sattumalta yhtyeelle sattui Kuopion kohdalla vapaapäivä. Kiertuemanagerin kautta Kuosmanen sai yhteyden Leen kanssa ja samalla sovituksi, että vie miehen ja slidekitaristi Gerry Hoganin kalastamaan. Kalaa saatiin ja niitä syötiin Kallaveden ääressä hiljaisuutta kuunnellessa. Järven rannalta Kuosmanen vei miehet studioon ja kaivoi Kuu ja kulkija -kappaleen kuunneltavaksi. Lee ja Hogan kuuntelivat pohjat kertaalleen ja homma oli sillä selvä. Miehet kaivoivat instrumenttinsä ja alkoivat soittaa niin, että kitararaidat saatiin purkkiin. Kuosmanen tuski olisi uskonut saavansa toiveensä toteutumaan.
EDIT:
Youtube ei näytä videota kaikissa maissa. Tästä audion kuitenkin löytää (paina play-nappia:
Sakari Kuosmanen: Kuu ja kulkija
(säv. Pekka Tegelman)
Kuu ja kulkija (1995)
Columbia 4784532
Laittoi keikan jälkeen laulaja kasaan laitteitaan
tuli pari siihen kiittämään, kertomaan aatteitaan.
he aikaa sitten löytäneet oli toisensa
laulajalle kertoivat on syynä laulunsa
silloin elämä hymyili niin suloisasti
ja onni heillä oli ollut myötä siitä asti
Laulaja kätensä irrotti laatikon kahvasta
muistiaan hän koettaen katseli paria.
ja muistikin tuon kesäillan aikaan uupuneen
ja nuoret jotka näyttäneet toisensa löytäneen
silloin elämä hymyili niin suloisasti
ja onni heillä oli ollut myötä siitä asti
Muisti tien päällä olleensa taas päivät lukuisat
tuli mieleen jälleen rakkaat kotona oottavat
heti yöbaariin saavuttua rientäisi soittamaan
silloin toivoisi rakkaansa soittoon vastaavan
silloin elämä hymyilisi niin suloisasti
ja onni myötä olis taas siitä asti
Hän juhlailtaa viettäville toivoi onnea
sitten skittalaukun kahva tarjos tuttua otetta
kuu katsoi taivaalta, ei ollut jättänyt
ei ollut kavereiden matka vielä päättynyt.
keikka-auto yötä mittas, niinkuin koira kahlettaan
ei aamuääntä pitänyt se tuli aiheetta
ei sitä kukaan miettinyt, ei ollut tapana
oli voitto joka kilometripylväs takana
silloin elämä hymyili niin suloisasti
ja onni myötä olis taas siitä asti.
tiistai 31. elokuuta 2010
David Bowie: The Prettiest Star
Internetin bittien valtamerestä tekee joskus erinomaisia löytöjä. Seuraavan kappaleen kuulin ensi kerran radion vanhaa musiikkia soittavassa ohjelmassa, jossa tarttuva melodia ja sanat jäivät kummittelemaan päähän kunnes oli lähes pakko turvautua kuukkelin apuun ja onkia kappale käsiin.
David Bowie tunnetaan parhaiten vuoden 1969 Space Oddity ja vuonna 1972 julkaistusta Ziggy Stardust levyistä. Tuohon väliin sattuu kappale joka ei saanut tuulta alleen. Kyseessä on purkan lailla tarttuva "The Prettiest Star". Ko. single vuoden 1970 maaliskuussa oli kaavailtu jatkamaan Space Oddityn suursuosiota, mutta suunta oli räjähdysmäisesti alaspäin. Alkuperäisellä singleäänityksellä kitaraa soittaa Marc Bolan, josta myöhemmin tuli T-Rex yhtyeellään Bowien pahin kilpailija glam-rock genressä. Kuten YLEn toimittaja radiossa uumoili, Bolan soittaa todennäköisesti Gibson Les Paulia ERITTÄIN kovaa, mutta erittäin hyvin meikäläiseen korvaan soveltuvalla saundilla. Tästä levytyksestä kolme vuotta myöhemmin Bowie julkaisi The Prettiest Starin uudestaan Aladdin Sane nimisellä pitkäsoitolla selkeästi enemmän glam-rock vaikutteisena, nyt Mick Ronsonin soittaessa kitaraa lähes yksiyhteen Bolanin tyylillä.
David Bowie: The Prettiest Star
(säv. Bowie)
Mercury single maaliskuu 1970
MF 1135 (UK)
Cold fire, you've got everything
but cold fire
You will be my rest and peace child
I moved up to take a place near you
So tired, it's the sky that makes you feel tired
It's a trick to make you see wide
It can all but break your heart in pieces
Staying back in your memory
Are the movies in the dark
How you moved is all it takes
To sing a song of when I loved
The Prettiest Star
One day though it might
as well be someday
You and I will rise up all the way
All because of what you are
The Prettiest Star
Staying back in your memory
Are the movies in the dark
How you moved is all it takes
To sing a song of when I loved
The Prettiest Star
One day though it might
as well be someday
You and I will rise up all the way
All because of what you are
The Prettiest Star
David Bowie tunnetaan parhaiten vuoden 1969 Space Oddity ja vuonna 1972 julkaistusta Ziggy Stardust levyistä. Tuohon väliin sattuu kappale joka ei saanut tuulta alleen. Kyseessä on purkan lailla tarttuva "The Prettiest Star". Ko. single vuoden 1970 maaliskuussa oli kaavailtu jatkamaan Space Oddityn suursuosiota, mutta suunta oli räjähdysmäisesti alaspäin. Alkuperäisellä singleäänityksellä kitaraa soittaa Marc Bolan, josta myöhemmin tuli T-Rex yhtyeellään Bowien pahin kilpailija glam-rock genressä. Kuten YLEn toimittaja radiossa uumoili, Bolan soittaa todennäköisesti Gibson Les Paulia ERITTÄIN kovaa, mutta erittäin hyvin meikäläiseen korvaan soveltuvalla saundilla. Tästä levytyksestä kolme vuotta myöhemmin Bowie julkaisi The Prettiest Starin uudestaan Aladdin Sane nimisellä pitkäsoitolla selkeästi enemmän glam-rock vaikutteisena, nyt Mick Ronsonin soittaessa kitaraa lähes yksiyhteen Bolanin tyylillä.
David Bowie: The Prettiest Star
(säv. Bowie)
Mercury single maaliskuu 1970
MF 1135 (UK)
Cold fire, you've got everything
but cold fire
You will be my rest and peace child
I moved up to take a place near you
So tired, it's the sky that makes you feel tired
It's a trick to make you see wide
It can all but break your heart in pieces
Staying back in your memory
Are the movies in the dark
How you moved is all it takes
To sing a song of when I loved
The Prettiest Star
One day though it might
as well be someday
You and I will rise up all the way
All because of what you are
The Prettiest Star
Staying back in your memory
Are the movies in the dark
How you moved is all it takes
To sing a song of when I loved
The Prettiest Star
One day though it might
as well be someday
You and I will rise up all the way
All because of what you are
The Prettiest Star
torstai 29. heinäkuuta 2010
By Peter Handke
When the child was a child
It walked with its arms swinging,
wanted the brook to be a river,
the river to be a torrent,
and this puddle to be the sea.
When the child was a child,
it didn’t know that it was a child,
everything was soulful,
and all souls were one.
When the child was a child,
it had no opinion about anything,
had no habits,
it often sat cross-legged,
took off running,
had a cowlick in its hair,
and made no faces when photographed.
When the child was a child,
It was the time for these questions:
Why am I me, and why not you?
Why am I here, and why not there?
When did time begin, and where does space end?
Is life under the sun not just a dream?
Is what I see and hear and smell
not just an illusion of a world before the world?
Given the facts of evil and people.
does evil really exist?
How can it be that I, who I am,
didn’t exist before I came to be,
and that, someday, I, who I am,
will no longer be who I am?
When the child was a child,
It choked on spinach, on peas, on rice pudding,
and on steamed cauliflower,
and eats all of those now, and not just because it has to.
When the child was a child,
it awoke once in a strange bed,
and now does so again and again.
Many people, then, seemed beautiful,
and now only a few do, by sheer luck.
It had visualized a clear image of Paradise,
and now can at most guess,
could not conceive of nothingness,
and shudders today at the thought.
When the child was a child,
It played with enthusiasm,
and, now, has just as much excitement as then,
but only when it concerns its work.
When the child was a child,
It was enough for it to eat an apple, … bread,
And so it is even now.
When the child was a child,
Berries filled its hand as only berries do,
and do even now,
Fresh walnuts made its tongue raw,
and do even now,
it had, on every mountaintop,
the longing for a higher mountain yet,
and in every city,
the longing for an even greater city,
and that is still so,
It reached for cherries in topmost branches of trees
with an elation it still has today,
has a shyness in front of strangers,
and has that even now.
It awaited the first snow,
And waits that way even now.
When the child was a child,
It threw a stick like a lance against a tree,
And it quivers there still today.
keskiviikko 28. heinäkuuta 2010
Mountain: For Yasgur's Farm
Mountain-yhtyeen debut albumin Climbing! viidentenä raitana soi kappale For Yasgur's Farm. Nimestä päätellen se on luultavammin saanut inspiraationsa Woodstockin rock-festivaaleilta vuodelta 1969. Keskimmäinen sana kappaleen nimessä viittaa Max Yasguriin, maatilan omistajaan, jonka pelloilla Woodstockin festivaalit pidettiin. Woodstockin aikana Mountain oli aloitteleva yhtye. Kesällä 1969 perustajajäsen Leslie West oli julkaissut soolona Mountain nimeä kantavan albumin, jonka sisällön ja pari yhtyeeen kanssa kirjoitettua uutta kappaletta Mountain esitti noin neljällesadalletuhannelle katsojalle. Mountain kipusi lavalle festivaalien toisena päivänä lauantaina 16. elokuuta noin kello yhdeksän aikaan illalla tehden vasta neljännen keikkansa.
Nyt tarkastelussa olevan kappaleen Mountain esitti yksitoista kappaletta koostuneen Woodstock settinsä puolivälissä. Ennen Woodstockia kappaleella oli toinen nimi: "Who Am I But You and the Sun", mutta festivaalien jälkeen se muuttui Yasgurin nimeä kantavaksi. Samaiselta pitkäsoitolta suosittelen radiohitiksi noussutta Mississippi Queenia, sekä varsinkin Theme For an Imaginary Western laulua.
Mountain: For Yasgur's Farm
(säv. (Collins, Gardos, Laing, Pappalardis, Ship, Rea)
Climbing! (1970)
Columbia
Who am I but you and the sun
A sad reflection in everyone
Was it me who let you walk away
Were you the one
Or is it with the same?
What are we in time going by
The simple story of a younger life
Happy dreams and somehow through the day
We haven't come so far to lose our way
Look at me, i believe it's true
Youre a part of me
I'm a part of you
Love is only what we come to live
The waking, breathing all the years
A crystal passing reflected in our eyes
Eclipsing all the jealousy and lies
Look at me, cant you see its true
Youre a part of me
Im a part of you
Quiet as the voices in a dream
Without two shadows the things I've seen
Remember the evening I let you walk away
Were you the one
Or is it with the same
Look at me, i believe it's true
You're a part of me
I'm a part of you
Nyt tarkastelussa olevan kappaleen Mountain esitti yksitoista kappaletta koostuneen Woodstock settinsä puolivälissä. Ennen Woodstockia kappaleella oli toinen nimi: "Who Am I But You and the Sun", mutta festivaalien jälkeen se muuttui Yasgurin nimeä kantavaksi. Samaiselta pitkäsoitolta suosittelen radiohitiksi noussutta Mississippi Queenia, sekä varsinkin Theme For an Imaginary Western laulua.
Mountain: For Yasgur's Farm
(säv. (Collins, Gardos, Laing, Pappalardis, Ship, Rea)
Climbing! (1970)
Columbia
Who am I but you and the sun
A sad reflection in everyone
Was it me who let you walk away
Were you the one
Or is it with the same?
What are we in time going by
The simple story of a younger life
Happy dreams and somehow through the day
We haven't come so far to lose our way
Look at me, i believe it's true
Youre a part of me
I'm a part of you
Love is only what we come to live
The waking, breathing all the years
A crystal passing reflected in our eyes
Eclipsing all the jealousy and lies
Look at me, cant you see its true
Youre a part of me
Im a part of you
Quiet as the voices in a dream
Without two shadows the things I've seen
Remember the evening I let you walk away
Were you the one
Or is it with the same
Look at me, i believe it's true
You're a part of me
I'm a part of you
sunnuntai 25. heinäkuuta 2010
lauantai 24. heinäkuuta 2010
Simon & Garfunkel: America
Seuraavaa laulua tuskin tarvitsee todistaa suureksi useilla sanoilla. Se on folk-rock duo Simon & Garfunkelin hitti vuodelta 1968. Kappale kertoo fyysisen ja metafoorisen matkan, jonka tarkoituksena rakastavaisten on löytää Amerikan todellinen olemus. Metaforallisella tasolla esiin tulee rakastavaisten sen hetkinen toivottomuus, joka tulee esille sanoissa "Let us be lovers..", joka kuitenkin muuttuu lopummalla tunteeksi surullisuudesta ja turhautumisesta - luultavasti pari päätyykin eroon ("I'm empty and aching and I don't know why"). Toisella tasolla laulu kertoo ajatukselta löytää Amerikka, joka vääjäämättä johtaa New Yorkiin. Kun rakastavaiset matkaavat itäänpäin - Michiganista Pittsburgiin ja sitten New Jerseyyn - ollaan risteyksessä, josta Iso-omenan portit ja kyltit jo alkavat näkyä.
Simon & Garfunkel: America
(säv. P.Simon)
Bookends (1968)
Columbia CK 09529
"Let us be lovers we'll marry our fortunes together"
"I've got some real estate here in my bag"
So we bought a pack of cigarettes and Mrs. Wagner pies
And we walked off to look for America
"Kathy," I said as we boarded a Greyhound in Pittsburgh
"Michigan seems like a dream to me now"
It took me four days to hitchhike from Saginaw
I've gone to look for America
Laughing on the bus
Playing games with the faces
She said the man in the gabardine suit was a spy
I said "Be careful his bowtie is really a camera"
"Toss me a cigarette, I think there's one in my raincoat"
"We smoked the last one an hour ago"
So I looked at the scenery, she read her magazine
And the moon rose over an open field
"Kathy, I'm lost," I said, though I knew she was sleeping
I'm empty and aching and I don't know why
Counting the cars on the New Jersey Turnpike
They've all gone to look for America
All gone to look for America
All gone to look for America
Simon & Garfunkel: America
(säv. P.Simon)
Bookends (1968)
Columbia CK 09529
"Let us be lovers we'll marry our fortunes together"
"I've got some real estate here in my bag"
So we bought a pack of cigarettes and Mrs. Wagner pies
And we walked off to look for America
"Kathy," I said as we boarded a Greyhound in Pittsburgh
"Michigan seems like a dream to me now"
It took me four days to hitchhike from Saginaw
I've gone to look for America
Laughing on the bus
Playing games with the faces
She said the man in the gabardine suit was a spy
I said "Be careful his bowtie is really a camera"
"Toss me a cigarette, I think there's one in my raincoat"
"We smoked the last one an hour ago"
So I looked at the scenery, she read her magazine
And the moon rose over an open field
"Kathy, I'm lost," I said, though I knew she was sleeping
I'm empty and aching and I don't know why
Counting the cars on the New Jersey Turnpike
They've all gone to look for America
All gone to look for America
All gone to look for America
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
R.Crumb and His Cheap Suit Serenaders: Sweet Lorraine
Tunnetko seuraavat nimet: Robert Crumb? Cheap Suit Serenaders? Robert Crumbin nimi on luultavasti kaikista tutuin sarjakuvadiggareille. Mies piirteli itsensä 60-luvulla underground sarjakuvillaan ihmisten tietoisuuteen Herra Luonnollisen (Mr. Natural) ja Fritz-kissan (Fritz the Cat) hahmoillaan, joita Suomessa on julkaissut Liken. Crumbin tyylin tunnistaa räävittömistä, perversseistä ja usein seksuaalisista aiheista, joissa huumori ja auktoriteettien pilkkaaminen yhdistyvät. Cheap Suit Serenaders on taas Crumbin, Allan Dodgen ja Robert Armstrongin toimesta kasattu string-band musiikkia soittava pumppu. Cheap Suit Serenaders teki ensimmäisen LP:n vuonna 1973, mutta albumit ilmestyivät vuosina 1974 (nimetön), 1976 (Chasin' Rainbows) ja 1978 (Singing in the Bathtub). Halpapukumiehet olivat 70-luvulla siinä mielessä erikoinen yhdistelmä, että he käyttivät esiintyessään ainoastaan kielisoittimia ja muita vanhanaikaisia soittimia, repertuaali koostui pelkästään 20- ja 30-luvun hittikappaleita ja albumit julkaistiin ainoastaan väistyvässä LP-levy formaatissa.
Alla oleva näyte on ensimmäiseltä nimettömältä LP:ltä, mutta kappale on alun perin kirjoitettu jo vuonna 1928. Sweet Lorrainesta tuli 40-luvulla Nat King Colen ansiosta jazz-standardi, jonka useampi jazz-mies kerkesi levyttää. Cheap Suit Serenadersin versio poikkeaa kaikista Youtubesta löytyneistä levytyksistä seuraavasti: se on tyylillisesti "riisutumman" kuuloinen kuin 30-luvulta 40-luvulle tehdyt piano- ja torvivoittoiset levytykset. Siinä myöskään ei mikään instrumentti nouse toista hallitsevampaan asemaan ja lopuksi se on ainoa täysin akustisena löytynyt versio.
Keep on Truckin'!
R.Crumb and His Cheap Suit Serenaders: Sweet Lorraine
(säv. C.Burwell, san. M.Parish, 1928)
Cheap Suit Serenaders (1974)
Blue Goose 2014
I've just found joy
I'm as happy as a baby boy
playing with another choo-choo toy
When I'm with my sweet Lorraine
She's got a pair of eyes
That are bluer than the summer skies
When you see them you are about to realize
Why I love that sweet Lorraine
When it's raining I don't miss the sun
for it's in my baby's smile
Just to think that I'm the lucky one
who will lead her down the aisle
And each night I pray
That nobody steal her heart away
I can't wait until that lucky day of days
When I marry sweet Lorraine
Alla oleva näyte on ensimmäiseltä nimettömältä LP:ltä, mutta kappale on alun perin kirjoitettu jo vuonna 1928. Sweet Lorrainesta tuli 40-luvulla Nat King Colen ansiosta jazz-standardi, jonka useampi jazz-mies kerkesi levyttää. Cheap Suit Serenadersin versio poikkeaa kaikista Youtubesta löytyneistä levytyksistä seuraavasti: se on tyylillisesti "riisutumman" kuuloinen kuin 30-luvulta 40-luvulle tehdyt piano- ja torvivoittoiset levytykset. Siinä myöskään ei mikään instrumentti nouse toista hallitsevampaan asemaan ja lopuksi se on ainoa täysin akustisena löytynyt versio.
Keep on Truckin'!
R.Crumb and His Cheap Suit Serenaders: Sweet Lorraine
(säv. C.Burwell, san. M.Parish, 1928)
Cheap Suit Serenaders (1974)
Blue Goose 2014
I've just found joy
I'm as happy as a baby boy
playing with another choo-choo toy
When I'm with my sweet Lorraine
She's got a pair of eyes
That are bluer than the summer skies
When you see them you are about to realize
Why I love that sweet Lorraine
When it's raining I don't miss the sun
for it's in my baby's smile
Just to think that I'm the lucky one
who will lead her down the aisle
And each night I pray
That nobody steal her heart away
I can't wait until that lucky day of days
When I marry sweet Lorraine
maanantai 19. heinäkuuta 2010
torstai 10. kesäkuuta 2010
Tiny Tim: My, what a funny little world this is!
Tiny Tim (1932-1996) on eräs 60-luvun lopulla uransa aloittaneista Greenwich Villagen muusikoista - mietin tosiaan pitkään kirjoitanko sittenkin komedikko - koska siitä ei voi olla varma kuinka tosissaan mies oli esiintyessään. Tiny Timin tavaramerkkeihin kuuluivat vahvalla vibraatolla ryyditetty korviavihlova falsettoääni sekä aloittelijamaisesti soitettu ukulele. Ensilevyn raita "Tiptoe Through the Tulips" ja useat esiintymiset amerikkalaisissa varietee-ohjelmissa jättivät kuitenkin niin vahvat jäljet, että vieläkin vakavasti ukulelea soittavat muusikot (esim. Bob Brozman) pilailevat Tiny Timin kustannuksella. Eräässä videopätkässä Bob Brozman toteaa: "I'll try to undo the damage Tiny Tim did for ukulele..."
Tällä kertaa tarjolla on jotain aivan muuta...
Alla olevassa musiikkipätkässä on näyte Tiny Timin musiikista. Pätkä on nauhoitettu Monterey Pop -musiikkifestivaalin aikana Hunt Clubilla Summer of Loven kuumimpana aikana, kesäkuun puolivälissä 1967. Hunt Clubilla (jota oli festivaalin VIP takahuone) Tiny Tim esitti ainakin neljä numeroa(katso myös videopätkä postin lopussa), vanhoja 1910- ja 20-luvun vaudevillelauja omannäköiseksi väännettynä. Musiikkinäyte on hyvä osoitus siitä kuinka outo Tiny Tim todellisuudessa oli. Samalla siitä heijastuu laulun protestisanomat kautta herkkyyttä ja persoonallisuutta, jonka kynttilän valossa pienelle yleisölle esiintyessään Tiny Tim osasi löytää. Tiny Timillä oli jotain selittämätöntä intoa ja lahjakkuutta, joille "normaalilla maailmalla" ei koskaan ole ollut käyttöä.
Tiny Tim: My, what a funny little world this is!
(Lewis and Benett)
Hunt Club, Monterey Pop Festival, Monterey, CA.
Some folks laugh and some folks grumble
Some folks walk and some folks stumble
What's life but a daydream after all?
When you're young the world's a garden
Ev'ry girl's a Dolly Varden
Even Paradise they tell us had a wall
You may have friends that adore you
When you're broke they'll all ignore you
Those that shake your hand will sometimes shake their head
Why, a dollar has no value till the last one says
"Old pal you, Come along and I will stake you to a bed."
My, what a funny little world this is
In it money is the one best bet!
When you're rich friends will surround you
When you're broke, they'll only hound you
You're a gentleman if you can pay your debt!
Don't ever tell a pal hard luck story
He'll turn around and tell you one of his
Friends will cry "Hey! don't take water!"
Still they'd not lend you a quarter
My, what a funny little world this is!
Some folks say work brings enjoyment
When you try to find employment
Seems that ev'ry door is nailed up tight
Then you worry and look solemn and you scan the long "want" column
And to cap it all your board bill's due that night!
There's no invite now to suppers
All because you're on your uppers
And you tell yourself
"When I get on my feet, No more parties and theatres,
No more dollar tips to waiters,
I'll save them all and know just when I'll eat."
My, what a funny little world this is
Money makes the wise guy and the jay!
When your wealthy you're a miser
When your broke, you'll get wiser
You're a gentleman if you can pay your way!
A pal is one who's with you when you're wealthy
A poor man cannot be a friend of his
When you're feeling blue just shake it
Life is only what you make it
My what a funny little world this is!
Friends will cry "Hey! don't take water!"
Still they'd not lend you a quarter
My, what a funny little world this is!
Katso koko Tiny Timin esiintyminen Monterey Pop Festivaalilla:
Tällä kertaa tarjolla on jotain aivan muuta...
Alla olevassa musiikkipätkässä on näyte Tiny Timin musiikista. Pätkä on nauhoitettu Monterey Pop -musiikkifestivaalin aikana Hunt Clubilla Summer of Loven kuumimpana aikana, kesäkuun puolivälissä 1967. Hunt Clubilla (jota oli festivaalin VIP takahuone) Tiny Tim esitti ainakin neljä numeroa(katso myös videopätkä postin lopussa), vanhoja 1910- ja 20-luvun vaudevillelauja omannäköiseksi väännettynä. Musiikkinäyte on hyvä osoitus siitä kuinka outo Tiny Tim todellisuudessa oli. Samalla siitä heijastuu laulun protestisanomat kautta herkkyyttä ja persoonallisuutta, jonka kynttilän valossa pienelle yleisölle esiintyessään Tiny Tim osasi löytää. Tiny Timillä oli jotain selittämätöntä intoa ja lahjakkuutta, joille "normaalilla maailmalla" ei koskaan ole ollut käyttöä.
Tiny Tim: My, what a funny little world this is!
(Lewis and Benett)
Hunt Club, Monterey Pop Festival, Monterey, CA.
Some folks laugh and some folks grumble
Some folks walk and some folks stumble
What's life but a daydream after all?
When you're young the world's a garden
Ev'ry girl's a Dolly Varden
Even Paradise they tell us had a wall
You may have friends that adore you
When you're broke they'll all ignore you
Those that shake your hand will sometimes shake their head
Why, a dollar has no value till the last one says
"Old pal you, Come along and I will stake you to a bed."
My, what a funny little world this is
In it money is the one best bet!
When you're rich friends will surround you
When you're broke, they'll only hound you
You're a gentleman if you can pay your debt!
Don't ever tell a pal hard luck story
He'll turn around and tell you one of his
Friends will cry "Hey! don't take water!"
Still they'd not lend you a quarter
My, what a funny little world this is!
Some folks say work brings enjoyment
When you try to find employment
Seems that ev'ry door is nailed up tight
Then you worry and look solemn and you scan the long "want" column
And to cap it all your board bill's due that night!
There's no invite now to suppers
All because you're on your uppers
And you tell yourself
"When I get on my feet, No more parties and theatres,
No more dollar tips to waiters,
I'll save them all and know just when I'll eat."
My, what a funny little world this is
Money makes the wise guy and the jay!
When your wealthy you're a miser
When your broke, you'll get wiser
You're a gentleman if you can pay your way!
A pal is one who's with you when you're wealthy
A poor man cannot be a friend of his
When you're feeling blue just shake it
Life is only what you make it
My what a funny little world this is!
Friends will cry "Hey! don't take water!"
Still they'd not lend you a quarter
My, what a funny little world this is!
Katso koko Tiny Timin esiintyminen Monterey Pop Festivaalilla:
tiistai 1. kesäkuuta 2010
The Renegades: The World is my Home/Niin paljon rakkautta sain
The Renegades oli 1960-luvun alussa Birminghamissa perustettu kitarabändi, jonka muodostivat Kim Brown (vcl/gtr), Denys Gibson (gtr), Ian Mallet (bs) ja Graham Johnson (dms). Yhtye aloitti The Shadows -tyylisellä rautalankamusiikilla, mutta yhtye muutti tyyliään rajumpaan Rock'n'Roll ja Rhythm'n'Blues musiikkin päin. The Renegades sattui lokakuussa 1964 kiertueelle erääseen takapajuiseen pohjoiseen valtioon, jossa siitä tuli siellä Beatlemaniaa verratta ilmiö. Saman vuoden marraskuussa nauhoitettiin Scandia levymerkille ensimmäiseltä single Cadillac/Bad Bad Baby (SCANDIA KS 563). Single piti asemansa Suomen äänilevylistalla viiden kuukauden ajan, nousten parhaimmillaan toiseksi. Vuosien 1964-66 välillä The Renegades levytti kolme LP-levyllista musiikkia Scandialle, josta ne myöhemmin levisivät Saksaan, Hollantiin, Italiaan ja Iso-Britanniaan. Ihmeellistä mutta totta, amerikan sisällissodan vaatteisiin pukeutuneet rokkarit eivät kuitenkaan koskaan nouseet suosioon kotimaassaan.
Kohta kuulette kappaleen, jonka nimi on The World is my Home. Se ilmestyi vuonna 1965 The Renegades nimisellä LP:llä. Samana vuonna ilmestyi myös toinen saman niminen LP (SCANDIA SLP 601), mutta tämä on siltä jälkimmäiseltä (SCANDIA SLP 602). Kotimaisen version kappaleesta on levyttänyt Topi Sorsakoski & The Agents, joka julkaistiin vuonna 2007 ilmestyneellä The Renegades tribuutti-levyllä "Renegades". Jukka Itkonen teki sanat lauluun, jonka nimi suomeksi kuuluu "Niin paljon rakkautta sain"
The Renegades: The World in my Home
(säv. ja san. The Renegades)
The Renegades (1965)
SCANDIA SLP 602
The lonely boy wander,
seeking the world for a friend.
And all the time wonder
what play around every band.
Sometimes the people would ask him.
why he can send you to roam.
I want to see every sunset,
see every home, every town.
The world is my life and my home.
Seeing the splendors around me.
I could be never alone
I have the stars that too kindly
show I can tame you to roam.
The world is my life and my home.
The world is my life and my home.
The world is my life and my home.
- -
Topi Sorsakoski & The Agents: Niin paljon rakkautta sain
(säv. The Renegades, suom. san. Jukka Itkonen)
Renegades (2007)
Parlophone 50999 50465521
Mun maailman muuttuu
kun lähdit luotani pois
ja määränpää puuttuu
kuin kaikki turhaa vain ois.
Istun ja katselen rantaa
jossain on kaukainen maa
ja kaipaus sinne kantaa
luokses mä en tulla saa
ja kyyneleet taas putoaa.
kylmiä tuulia riittää
etsimme lämpöä vain
ja siksi sua tahdon kiittää
niin paljon rakkautta sain
niin paljon rakkautta sain.
niin paljon rakkautta sain.
niin paljon rakkautta sain.
Kohta kuulette kappaleen, jonka nimi on The World is my Home. Se ilmestyi vuonna 1965 The Renegades nimisellä LP:llä. Samana vuonna ilmestyi myös toinen saman niminen LP (SCANDIA SLP 601), mutta tämä on siltä jälkimmäiseltä (SCANDIA SLP 602). Kotimaisen version kappaleesta on levyttänyt Topi Sorsakoski & The Agents, joka julkaistiin vuonna 2007 ilmestyneellä The Renegades tribuutti-levyllä "Renegades". Jukka Itkonen teki sanat lauluun, jonka nimi suomeksi kuuluu "Niin paljon rakkautta sain"
The Renegades: The World in my Home
(säv. ja san. The Renegades)
The Renegades (1965)
SCANDIA SLP 602
The lonely boy wander,
seeking the world for a friend.
And all the time wonder
what play around every band.
Sometimes the people would ask him.
why he can send you to roam.
I want to see every sunset,
see every home, every town.
The world is my life and my home.
Seeing the splendors around me.
I could be never alone
I have the stars that too kindly
show I can tame you to roam.
The world is my life and my home.
The world is my life and my home.
The world is my life and my home.
- -
Topi Sorsakoski & The Agents: Niin paljon rakkautta sain
(säv. The Renegades, suom. san. Jukka Itkonen)
Renegades (2007)
Parlophone 50999 50465521
Mun maailman muuttuu
kun lähdit luotani pois
ja määränpää puuttuu
kuin kaikki turhaa vain ois.
Istun ja katselen rantaa
jossain on kaukainen maa
ja kaipaus sinne kantaa
luokses mä en tulla saa
ja kyyneleet taas putoaa.
kylmiä tuulia riittää
etsimme lämpöä vain
ja siksi sua tahdon kiittää
niin paljon rakkautta sain
niin paljon rakkautta sain.
niin paljon rakkautta sain.
niin paljon rakkautta sain.
perjantai 14. toukokuuta 2010
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hiski Salomaa (oik. Hiskias Möttö, 1891 - 1957) oli Kangasniemeltä Amerikkaan muuttanut siirtolainen. Hän työskenteli Michiganissa ja Yhdysvaltojen itärannikolla räätälinä ja ravintoloitsijana - ei siis "lokarina" eli metsätyömiehenä. Amerikassa Salomaa kirjoitti humoristisia kertomuksia kovasta työstä, koti-ikävästä ja esitti usein nokkelia huomautuksia uudesta kotimaastaan. Salomaan sanoissa käytetään Fingelskaa, suomen- ja englanninkielen sekoitusta, "Piutti" ja "Retulaatsi" esimerkiksi tarkoittavat Butten ja Red Lodgen kaivospaikkakuntia.
Lännen lokari ralli on levytetty New Yorkissa 1.kesäkuuta 1930. Hiskin lisäksi levytyksessä musisoivat amerikansuomalaisten keskuudessa tunnettu Wäinö Kaupin yhtye Willy Larsen harmonikassa. Koti-Suomessa Lännen lokarin toi julkisuuteen Pekka Tiilikainen, joka soitti levyä ensimmäisen kerran Aunuksen rintamaradiossa sekä myöhemmin Metsä-Radiossa.
Hiski Salomaa: Lännen lokari
(säv. ja san. Salomaa)
Columbia 3158 F
Levytys: 01.06.1930 New York City, NY, USA.
Täss on lokari nyt lännen risukosta
Olen kulkenu vaikka missä
Olen käynynnä Piuttissa Louisissa
Ratulaatissa Miiamissa
Olen kulkenut merta ja mantereita
Ja Alaskan tuntureita
Ja kaikkialla hulivilityttäret muistaa
Lännen lokareita
Ja lokari on lokari ja hellunkin ottaa
Vaikka toisen emännästä
Ja vesi ei tuu silmiin
Vaekka ne taukoo iisi-plikat näkymästä
Sillä Piuttis on ruusu ja Louisis on tähti
Ja Alaskassa pulumusia
Ja kaikki ne kuiskii
"Oletko sä nähnynä lännen kulkuria?"
Misson meksikon Lempi ja Honolulun Impi
Ja Filippiinin keltanen Flikka
Siellon lokari heitin keskellään
Mutta onko ollu Iiskin Iikka
Mis on kulkurin kulta, sydän iskeepi tulta
Niin kaunis heillä jo tukka
Sä kun laulun kuulet, niin linnuksi luulet,
Taasen rakastuupi lännen Jukka
On Friskossa käyty on Orekoni nähty
Miss on kesä sekä lumiset vuoret
Takotass on puitu, Palmpiitsillä on uitu
Ja hellutettu vanahat ja nuoret
Mutta punapuun kantoon kun torppansa laettaa
Niin sinne se ilon päevä koettaa
Vaekka mualiaman myrskyt meitä tuuvittaa
Niin vapaus se varmasti voettaa
Vaekka mualiaman myrskyt meitä tuuvittaa
Niin vapaus se varmasti voettaa
Lännen lokari ralli on levytetty New Yorkissa 1.kesäkuuta 1930. Hiskin lisäksi levytyksessä musisoivat amerikansuomalaisten keskuudessa tunnettu Wäinö Kaupin yhtye Willy Larsen harmonikassa. Koti-Suomessa Lännen lokarin toi julkisuuteen Pekka Tiilikainen, joka soitti levyä ensimmäisen kerran Aunuksen rintamaradiossa sekä myöhemmin Metsä-Radiossa.
Hiski Salomaa: Lännen lokari
(säv. ja san. Salomaa)
Columbia 3158 F
Levytys: 01.06.1930 New York City, NY, USA.
Täss on lokari nyt lännen risukosta
Olen kulkenu vaikka missä
Olen käynynnä Piuttissa Louisissa
Ratulaatissa Miiamissa
Olen kulkenut merta ja mantereita
Ja Alaskan tuntureita
Ja kaikkialla hulivilityttäret muistaa
Lännen lokareita
Ja lokari on lokari ja hellunkin ottaa
Vaikka toisen emännästä
Ja vesi ei tuu silmiin
Vaekka ne taukoo iisi-plikat näkymästä
Sillä Piuttis on ruusu ja Louisis on tähti
Ja Alaskassa pulumusia
Ja kaikki ne kuiskii
"Oletko sä nähnynä lännen kulkuria?"
Misson meksikon Lempi ja Honolulun Impi
Ja Filippiinin keltanen Flikka
Siellon lokari heitin keskellään
Mutta onko ollu Iiskin Iikka
Mis on kulkurin kulta, sydän iskeepi tulta
Niin kaunis heillä jo tukka
Sä kun laulun kuulet, niin linnuksi luulet,
Taasen rakastuupi lännen Jukka
On Friskossa käyty on Orekoni nähty
Miss on kesä sekä lumiset vuoret
Takotass on puitu, Palmpiitsillä on uitu
Ja hellutettu vanahat ja nuoret
Mutta punapuun kantoon kun torppansa laettaa
Niin sinne se ilon päevä koettaa
Vaekka mualiaman myrskyt meitä tuuvittaa
Niin vapaus se varmasti voettaa
Vaekka mualiaman myrskyt meitä tuuvittaa
Niin vapaus se varmasti voettaa
torstai 13. toukokuuta 2010
Bob Dylan: I Can't Leave Her Behind / On a Rainy Afternoon/Does She Need Me?
Uransa huipulla vuonna 1966 Dylan teki The Band -yhtyeen kanssa legendaariseksi kohonneen kiertueen Englantiin. Tuolta ajalta parhaita dokumentteja ovat Martin Scorsesen ohjaama No Direction Home (2005) -dokumenttielokuva ja The Bootleg Series Vol. 4: Bob Dylan Live 1966, The "Royal Albert Hall" Concert nimihirviötä kantava CD-äänite. Ensimmäiseksi mainitun loppupuoli koostuu suurelta osalta D.A. Pennebakerin julkaisemattomaan Eat the Document filmiin, josta alla oleva pätkäkin on irroitettu. Pennebakerin kannalta on harmittavaa, että Scorsese ratsastaa hänen materiaalillaan ja lopputeksteissä miehen nimi mainitaan erittäin pienellä präntillä.
Bob Dylan (synt. 1941) on kiistatta aikamme suurimpia rock-runoilijoita. Miehen laulukirjasta parhaiten muistemme poliittiset folk-laulut ja varhaiset rock-kappaleet. Viimeaikoina Dylanin musiikki on muuttunut enemmän popimpaan suuntaan. Tässä postissa esittelen erään keskeneräiseksi ja julkaisemattomaksi jääneen kappaleen. Kappale on kirjoitettu Highway 61 Revisited tai Blonde on Blonde albumien aikoihin, mutta kummaltakaan levyltä sille ei löytynyt tilaa. Noiden levyjen sessioista liikkuu internetissä bootleg-äänityksiä, joista voisi koota kokonaisen pitkäsoiton verran tavaraa. Syytä alla olevan kappaleen hyllyttämiselle en tiedä, mutta noista bootlegeistäkään tätä kappalettä ei löydy, kuten ei myöskään Dylanin viralliselta internetsivuston kappalelistauksesta. Kappale on kuitenkin siinä mielessä mielenkiintoinen, että siitä kulkee kolme eri nimeä: I Can't Leave Her Behind / On a Rainy Afternoon / Does She Need Me? Ensiksi mainittu lienee kaikista yleisimmin käytetty. Videon alla löytyy kappaleen lyriikat. Huomatkaa että kahta viimeistä säkeistöä Dylan ei koskaan ole laulanut tallenteelle ja ne onkin löydetty hänen kirjoitusvihkosta.
Bob Dylan & Robbie Robertson: I Can't Leave Her Behind / On a Rainy Afternoon/Does She Need Me?
(Dylan)
Eat the Document (1967) (ohj. DA Pennebaker)
As she's walking in the morning
Howlin' you come home
I'll be on my way, so long, forlorn
You just can't go
I will get it if I have to
If I have to please come home
Try, but I'll be dry, and I crave you
If I haunt you down all day
Carry my trouble,
Yes, you satisfy my mind
I'll try to tell you, if I can't come in
And I must stay true
I'll be happy in the morning
I try my best, I will try to help you
If I can, and I leave it too
But I just can't find a way
- -
That's the way I think she told me
Heart she bent on me
I'll out in the morningaway from you
You can't stop me
For I've tried my best to please you
Try my best, but if I fail
You must help me to see
As I go by i warm to you again
Now, if you send me a letter
I'll be on my way back to you
I'll be with my sister too
To tell me what to do
I've been trying to get a message
To you, but you have to trust me
I won't let you go
And I'll try my best
Bob Dylan (synt. 1941) on kiistatta aikamme suurimpia rock-runoilijoita. Miehen laulukirjasta parhaiten muistemme poliittiset folk-laulut ja varhaiset rock-kappaleet. Viimeaikoina Dylanin musiikki on muuttunut enemmän popimpaan suuntaan. Tässä postissa esittelen erään keskeneräiseksi ja julkaisemattomaksi jääneen kappaleen. Kappale on kirjoitettu Highway 61 Revisited tai Blonde on Blonde albumien aikoihin, mutta kummaltakaan levyltä sille ei löytynyt tilaa. Noiden levyjen sessioista liikkuu internetissä bootleg-äänityksiä, joista voisi koota kokonaisen pitkäsoiton verran tavaraa. Syytä alla olevan kappaleen hyllyttämiselle en tiedä, mutta noista bootlegeistäkään tätä kappalettä ei löydy, kuten ei myöskään Dylanin viralliselta internetsivuston kappalelistauksesta. Kappale on kuitenkin siinä mielessä mielenkiintoinen, että siitä kulkee kolme eri nimeä: I Can't Leave Her Behind / On a Rainy Afternoon / Does She Need Me? Ensiksi mainittu lienee kaikista yleisimmin käytetty. Videon alla löytyy kappaleen lyriikat. Huomatkaa että kahta viimeistä säkeistöä Dylan ei koskaan ole laulanut tallenteelle ja ne onkin löydetty hänen kirjoitusvihkosta.
Bob Dylan & Robbie Robertson: I Can't Leave Her Behind / On a Rainy Afternoon/Does She Need Me?
(Dylan)
Eat the Document (1967) (ohj. DA Pennebaker)
As she's walking in the morning
Howlin' you come home
I'll be on my way, so long, forlorn
You just can't go
I will get it if I have to
If I have to please come home
Try, but I'll be dry, and I crave you
If I haunt you down all day
Carry my trouble,
Yes, you satisfy my mind
I'll try to tell you, if I can't come in
And I must stay true
I'll be happy in the morning
I try my best, I will try to help you
If I can, and I leave it too
But I just can't find a way
- -
That's the way I think she told me
Heart she bent on me
I'll out in the morningaway from you
You can't stop me
For I've tried my best to please you
Try my best, but if I fail
You must help me to see
As I go by i warm to you again
Now, if you send me a letter
I'll be on my way back to you
I'll be with my sister too
To tell me what to do
I've been trying to get a message
To you, but you have to trust me
I won't let you go
And I'll try my best
maanantai 12. huhtikuuta 2010
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Sunnuntaina sataa aina
Jenni Vartiainen: Sunnuntaina sataa aina
(Tapio Rautavaara, san. Eeva Helena)
Esitys: 15.10.2008 Tapio Rautavaara -tribuuttikonsertti Tavastia-klubi, Helsinki.
Tuuli kiihtyi, pilvet pettyi, sadepäivä sai.
Vähän toivoi, paljon pettyi ihmislapsi kai.
Yksi päivä seitsemästä, aurinkoista toivoin tästä.
Sunnuntaina sataa aina, pian on sunnuntai.
Onni märkä nurmenukka, niljainen on tie.
Kumarassa seisoo kukka, linnut missä lie.
Tuolla itkee rannanraita surullista sunnuntaita.
Sunnuntaina sataa aina, sade kaiken vie.
Jospa oiskin ollut pouta, en näin yksin ois:
oisin voinut erään noutaa retkelle ja pois.
Tässä istun kanssa lehden. Miksi niin kuin kiusaa tehden
sunnuntaina sataa aina, sen tietää vois.
Arkipäivä ain' on musta; työtä, työtä vain.
Valo on vain heijastusta toisten ikkunain.
Sunnuntaitkin joita vuottaa pettymystä pelkkää tuottaa.
Sunnuntaina sataa aina koko sunnuntain.
Yhden päivän seitsemästä itse viettää saan.
Sekin pettää tämän tästä sadekuuroillaan.
Eipä taida auringolla meidän almanakkaa olla.
Sunnuntaina sataa aina, nyt on sunnuntai.
maanantai 25. tammikuuta 2010
Figaron häät
Who shun love whither it does range
Cease to be so bitter
Is it a crime to change?
If cupid was given wings
Was it not to flitter?
Beaumarchais
Figaron häät
kappale IV, kohtaus X
torstai 21. tammikuuta 2010
Otis Rush: Rainy Night in Georgia
Edellisessä viestissä jo sivusin chicagobluesin kummisetää Otis Rushia (1935- ). Nyt on aika postata miehen levytys. Kuuntelussa oleva kipale on Tony Joe Whiten kynäilemä balladi Rainy Night in Georgia, jonka Rush levytti vuonna 1971, mutta Capitol Recordsin julkaisupolitiikan vuoksi nauhat lojuivat julkaisemattomina viisi vuotta ennen kuin artisti hankki nauhat ja kiikutti ne pienemmälle Bullfrog-levymerkille julkaistavaksi. LP tuli loppujen lopuksi ulos nimellä Right Place, Wrong Time.
Otis Rushin levyttämä versio ei sisällä miehelle tyypillistä pitkähköä kitarasoolo-osuutta, mutta kuvastaa miehen siulukasta puolta laulajana. Kappaleen sanat eroavat hieman alkuperäisestä (Tony Joe White -69) ja muista kymmenistä levytyksistä (mm. Brook Benton -70, David Ruffin -70, Eddie Floyd -70, Ray Charles -72, ).
Otis Rush: Rainy Night in Georgia
(Tony Joe White)
Right Place, Wrong Time (1976)
Tryin' to find a warm place to spend
A heavy rain a-fallin'
Seems I hear your voice callin'
"It's all right"
CHORUS:
But it's a rainy night in Georgia
Baby, it's raining in Georgia
Lord, I believe it's raining all over the World
I believe it's raining all over the World
Neon signs a-flashin'
Taxi cabs and busses passin' through the night
Listen to the moanin' of a train
Seems to play a sad refrain through the night
CHORUS
How many time I've wondered
It still comes out the same
No matter how you look at it, I think of it
It's life, and you just got to play a game
I find me a place in a boxcar
So I take my guitar to pass some time
Late at night when it's hard to rest
I hold your picture to my chest
And I feel fine.
CHORUS
Otis Rushin levyttämä versio ei sisällä miehelle tyypillistä pitkähköä kitarasoolo-osuutta, mutta kuvastaa miehen siulukasta puolta laulajana. Kappaleen sanat eroavat hieman alkuperäisestä (Tony Joe White -69) ja muista kymmenistä levytyksistä (mm. Brook Benton -70, David Ruffin -70, Eddie Floyd -70, Ray Charles -72, ).
Otis Rush: Rainy Night in Georgia
(Tony Joe White)
Right Place, Wrong Time (1976)
Tryin' to find a warm place to spend
A heavy rain a-fallin'
Seems I hear your voice callin'
"It's all right"
CHORUS:
But it's a rainy night in Georgia
Baby, it's raining in Georgia
Lord, I believe it's raining all over the World
I believe it's raining all over the World
Neon signs a-flashin'
Taxi cabs and busses passin' through the night
Listen to the moanin' of a train
Seems to play a sad refrain through the night
CHORUS
How many time I've wondered
It still comes out the same
No matter how you look at it, I think of it
It's life, and you just got to play a game
I find me a place in a boxcar
So I take my guitar to pass some time
Late at night when it's hard to rest
I hold your picture to my chest
And I feel fine.
CHORUS
torstai 14. tammikuuta 2010
Magic Sam: That's All I Need
Magic Sam eli Samuel Gene Maghett (1937-1969) on ns. modernin Chicago-bluesin kärkinimiä paremmin tunnettujen Buddy Guyn ja Otis Rushin ohella. Magic Samin kohtaloksi koitui tehdä levytyksiä pienille levymerkeille Chief,Cobra ja Delmark jotka levisivät huonosti Chicagon West Siden ulkopuolelle. Toisen kohtaloniskun Magic Sam kohtasi uransa kovimmassa nosteessa, kuollessaan sydänkohtaukseen vain 32-vuotiaana.
Mississippi-joen deltalla syntynyt Magic Sam muutti jo nuorena Chicagoon ja imi vaikutteita mm. bluesin järkäleiltä Muddy Watersilta ja Little Walterilta. Magic Sam kuiteinkin kehitti omalaatuisen leiman musiikkiinsa, hänet muistetaan tremolo-rikkaasta sähkökitaran sorminäppäilytyylistä joka tarvittaessa yhdistyi syvällisen siulukkaaseen lauluääneen. Magic Samin ansiota (muiden ohella) oli sähköisen Chicago-bluesin modernistaminen rämebluesista kaupunkilaiseen tyyliin.
Bluesintoilijoiden keskuudessa vuonna 1967 julkaistu West Side Soul -levyä pidetään edelleen sähköisen bluesmusiikin avainlevynä - miksipä ei, sillä kiekko kokoaa erittäin hyvin yhteen 50-luvun lopulta alkaneen sähköisen chigacolaisen bluessaundi-innostuksen meheväksi keitokseksi. Levyn avausraita "That's All I Need", joka on oikeastaan enemmän soul-musiikkia kuin bluesia, antaa edustavan kuvan Samin musiikista.
Magic Sam: That's All I Need
(Maghett)
West Side Soul (1967)
When I first met you, you looked so fine
i said been, baby, yes i been now
i gonna make you mine
just give me your love
oh, give me love
that's all i need
that's all i need
I've gotta new home, and a brand new car
i can come, baby, yes i can now
what ever you are
just give me your love
oh, give me love
that's all i need
that's all i need
i got you money, if you got the time
you can have it all baby yes i should give it now
if you would be mine
just give me love
oh, give me love
that's all i need
that's all i need
Now you can go out and have a good time
but don't cry baby no no
what i have mine
just give me your love
oh, give me love
that's all i need
that's all i need
all i need yeah
that's all i need
give some love baby
yes, that's all i need
give me some love yes it do now
that's all i need
i know mercy baby
that's all i need
i feel so bad
i need your love
whoa, baby yeah
i want your love
just give me love
just give me love
that's all i need
Mississippi-joen deltalla syntynyt Magic Sam muutti jo nuorena Chicagoon ja imi vaikutteita mm. bluesin järkäleiltä Muddy Watersilta ja Little Walterilta. Magic Sam kuiteinkin kehitti omalaatuisen leiman musiikkiinsa, hänet muistetaan tremolo-rikkaasta sähkökitaran sorminäppäilytyylistä joka tarvittaessa yhdistyi syvällisen siulukkaaseen lauluääneen. Magic Samin ansiota (muiden ohella) oli sähköisen Chicago-bluesin modernistaminen rämebluesista kaupunkilaiseen tyyliin.
Bluesintoilijoiden keskuudessa vuonna 1967 julkaistu West Side Soul -levyä pidetään edelleen sähköisen bluesmusiikin avainlevynä - miksipä ei, sillä kiekko kokoaa erittäin hyvin yhteen 50-luvun lopulta alkaneen sähköisen chigacolaisen bluessaundi-innostuksen meheväksi keitokseksi. Levyn avausraita "That's All I Need", joka on oikeastaan enemmän soul-musiikkia kuin bluesia, antaa edustavan kuvan Samin musiikista.
Magic Sam: That's All I Need
(Maghett)
West Side Soul (1967)
When I first met you, you looked so fine
i said been, baby, yes i been now
i gonna make you mine
just give me your love
oh, give me love
that's all i need
that's all i need
I've gotta new home, and a brand new car
i can come, baby, yes i can now
what ever you are
just give me your love
oh, give me love
that's all i need
that's all i need
i got you money, if you got the time
you can have it all baby yes i should give it now
if you would be mine
just give me love
oh, give me love
that's all i need
that's all i need
Now you can go out and have a good time
but don't cry baby no no
what i have mine
just give me your love
oh, give me love
that's all i need
that's all i need
all i need yeah
that's all i need
give some love baby
yes, that's all i need
give me some love yes it do now
that's all i need
i know mercy baby
that's all i need
i feel so bad
i need your love
whoa, baby yeah
i want your love
just give me love
just give me love
that's all i need
perjantai 8. tammikuuta 2010
Topi Aaltonen: Asfalttikukka (1929)
Kesällä 1929 Suomessa elettiin suurta gramofoni-innostusta. Olihan gramofoni kieltolain aikana merkittävä keksintö, jolla saatiin aikaiseksi oikea kulttuuriräjähdys äänilevyjen myynnissä. Gramofoni oli siten oman aikansa "Ipodi" eli viihdeteknologian kuuminta kamaa.
1929 suomalaisissa gramofoneissa pyöri jazz- ja iskelmälevyt. Levyjä tuotiin paljon ulkomailta, mutta myös kotimaassa levytettiin musiikkia kansan iloksi. Alla on eräs kesän 1929 kuumimmista sävelistä, toukokuussa -29 levytetty Asfalttikukka, jonka levytti Ture Ara salanimellä Topi Aaltonen.
Topi Aaltonen & Suomi Jazz Orkester
(J.Loke, san. V.Siikaniemi)
Levytys: 25.5.1929, Helsinki
HMV AL 1025 (2:45)
Laulu kaupungin, yllä asfaltin
kesäiltahan huumaten soi...
Neito armahin, suloparmahin
sinut sattuma tielleni toi.
Tuoksu tuulien, hymy huulien,
katu kulkijan vallata voi.
Nojaat siltahan, katsot iltahan
eikö kuulu jo kultaasin sun?
Tokko taipunet, varpu vaipunet
iltahetkeksi huomahan mun,
jos sä taipunet, varpu vaipunet
saan ma sulkea syliihin sun.
(sanat päivitetty 13.11.2017)
- -
"Lojuin aurinkoisena sunnuntaipäivänä sohvalla sydänjuuriani myöten järkkyneenä siitä valtavasta säveltulvasta, joka nykyisin yrittää hukuttaa koko Suomen maan ja semminkin Helsingin Etu-Töölön eli Arkadian. Kun ajattelee, että yhdessä ainoassa kivimuurissa saattaa olla ainakin toistasataa ikkunaa ja niistä joka toisesta gramofooni huutaa täyttä kurkkua ja taukoamatta jotakin ”Emmaa” tai ”Kallea ja Hilmaa” tahi jazz-musiikkia, päivän toisensa jälkeen, niin ymmärtää, että tunsin sillä hetkellä inhonneeni ja vihanneeni mokomaa konetta hamasta syntymästäni saakka – niin, jos mahdollista, sitäkin varhaisemilta ajoilta."
nimim. Antti Antinpoika (Suomen Kuvalehti, 1929)
Lähde: Ennen ja nyt - Historian tietosanomat
1929 suomalaisissa gramofoneissa pyöri jazz- ja iskelmälevyt. Levyjä tuotiin paljon ulkomailta, mutta myös kotimaassa levytettiin musiikkia kansan iloksi. Alla on eräs kesän 1929 kuumimmista sävelistä, toukokuussa -29 levytetty Asfalttikukka, jonka levytti Ture Ara salanimellä Topi Aaltonen.
Topi Aaltonen & Suomi Jazz Orkester
(J.Loke, san. V.Siikaniemi)
Levytys: 25.5.1929, Helsinki
HMV AL 1025 (2:45)
Laulu kaupungin, yllä asfaltin
kesäiltahan huumaten soi...
Neito armahin, suloparmahin
sinut sattuma tielleni toi.
Tuoksu tuulien, hymy huulien,
katu kulkijan vallata voi.
Nojaat siltahan, katsot iltahan
eikö kuulu jo kultaasin sun?
Tokko taipunet, varpu vaipunet
iltahetkeksi huomahan mun,
jos sä taipunet, varpu vaipunet
saan ma sulkea syliihin sun.
(sanat päivitetty 13.11.2017)
- -
"Lojuin aurinkoisena sunnuntaipäivänä sohvalla sydänjuuriani myöten järkkyneenä siitä valtavasta säveltulvasta, joka nykyisin yrittää hukuttaa koko Suomen maan ja semminkin Helsingin Etu-Töölön eli Arkadian. Kun ajattelee, että yhdessä ainoassa kivimuurissa saattaa olla ainakin toistasataa ikkunaa ja niistä joka toisesta gramofooni huutaa täyttä kurkkua ja taukoamatta jotakin ”Emmaa” tai ”Kallea ja Hilmaa” tahi jazz-musiikkia, päivän toisensa jälkeen, niin ymmärtää, että tunsin sillä hetkellä inhonneeni ja vihanneeni mokomaa konetta hamasta syntymästäni saakka – niin, jos mahdollista, sitäkin varhaisemilta ajoilta."
nimim. Antti Antinpoika (Suomen Kuvalehti, 1929)
Lähde: Ennen ja nyt - Historian tietosanomat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)