lauantai 14. maaliskuuta 2009

Ranskalainen uusi aalto (La Nouvelle Vague)

Ranskalaisen elokuvan 1950-luvun lopulla syntynyt Uusi aalto (La Nouvelle Vague)tarkoittaa elokuvien tekijöiden suuntausta ja liikettä, jossa kehittettin uusi tyyli tehdä elokuvia. Aikaisemmin studioaikana esim. Hollywoodissa ohjaajat olivat kovasti studioiden ja tuottajien ohjauksen alaisia, jolloin esim. elokuvien kohtauksien taiteellisuutta muutettiin tuottajien toiveiden mukaisiksi suurempien yleisöjen tavoittamisen toivossa. Uuden aallon ohjaajat kehittivät ajatuksen itsenäisestä ohjaajasta - auteurista - joka osallistuisi jokaiseen elokuvan tekemisen prosessiin alusta loppuun aina käsikirjoituksesta leikkauspöydälle.

Uuden aallon elokuvia on vaikea lokeroida, koska aiheet ja tarinat ovat tietenkin tekijöidensä näköisiä. Yhteistä uuden aallon elokuville kuitenkin on, että kokeellisuus aikaisempaan nähden lisääntyi niin leikkauksessa, visuaalisessa tyylissä kuin kerronnassakin. Aikakauden muiden taiteiden tavoin elokuvan aiheet politisoituivat ja sosiaalistuivat selvästi aikaisempaan nähden.

Minulle ranskalainen Uusi aalto on yhtä kuin François Truffaut, Jean-Luc Godard, Alain Resnais, Claude Chabrol, Jacques Rivette ja Eric Rohmer. Edellä mainitut ovat tärkeimpien ohjaajien nimiä. Näitä etsimällä ei voi mennä harhaan.

YleTeema tekee tänä keväänä suuren palveluksen minulle. Se näyttää kokonaisen joukon Uuden aallon tärkeimpiä elokuvia. Kannattaa pysyä kanavalla.

13.3. Yö kuuluu rakkaudelle
14.3. Teemalauantai: 400 Kepposta
20.3. Rohkea nuoruus
27.3. Hiroshima, rakastettuni
28.3. Teemalauantai: Jean-Luc Godard
03.4. Lola
10.4. Ampukaa pianistia
17.4. Ranskalainen päiväkirja
24.4. Pariisi kuuluu meille
1.5. Cléo viidestä seitsemään
2.5. Teemalauantai: François Truffaut
8.5. Nainen on aina nainen
15.5. Laittomat
22.5. Alphaville ja Kiitorata
23.5. Teemalauantai: Cherbourgin sateenvarjot
29.5. Keräilijätär

Ei kommentteja: