Jälleen on tarpeen kirjoittaa kappaleesta, joka toimii jo aivan pienenä annoksena saaden korvamadot liikkeelle ja mielen ilostumaan. Kyseessä on Roy Buchananin livenä esittämä kappale Hot Cha.
Roy Buchanania (1939-88) pidetään yleisesti kitaristipiireissä "maailman parhaimpana tuntemattomana kitaristina" ja "kitaristien kitaristina". Kyseiset maininnat mies ansaitsee sillä, että hän toimi uransa aluksi pienissä sessioissa studiokitaristina ja tullessaan musiikkiteollisuuden nimimiesten tietoon kitaravirtuoosina hän sai mahdollisuuden esitellä taitojaan kansalle PBS-kanavalla vuonna 1971 esitetyssä dokumentissa. Saadusta huomiostaan huolimatta Buchanan oli haluton lisäämään keikkailua tai julkisuustemppuja, joita levy-yhtiö Polydor häneltä yritti vaatia. Hän jopa kieltäytyi Rolling Stonesien (!) tekemästä tarjouksesta, jossa häntä pyydettiin liittymään yhtyeeseen. Sen sijaan Buchanan "tyytyi" olemaan pienten areenoiden esiintyjä.
Kerrotaan että Roy Buchananin elämässä oli muutamia suuria käännekohtia. PBS-kanavalle pääsy oli tietysti yksi niistä, mutta tämä aiemman käännekohdan mainitaan tapahtuneen hänen olleen työssään parturina. Parturiliikkeen ohi oli kävellyt mies, joka oli kantanut olallaan vaaleaa sähkökitaraa. Buchanan oli tiettävästi todennut, että hän haluaa kyseisen soittimen ja Royn onnistui vaihtaa sen itselleen. Kyseinen instrumentti tunnetaan nimellä "Nancy" ja on vuoden 1953 vuosimallin Fender Telecaster mustalla plektrasuojuksella ja vaahterakaulalla. Tällä hetkellä kitara on tiettävästi keräilijän hallussa Japanissa. Nancy oli kuitenkin SE soitin Buchananin uralla, jolla hän kehitti soittotyyliään ja loi kaikki tärkeimmät ansionsa. Sen vuoksi Buchanania pidetään telemiehenä. Nancya tarkemmin tutkittaessa on esitetty, että sen toinen mikrofoni olisi ollut valmiiksi rikkinäinen ja tämä olisi vaikuttanut siihen, että kitara oli niin hyvä ääneltään korostaen sen keskialuetta erityisen hyvin. Myös Jimi Hendrixin näkeminen livenä vuonna 1968 oli saanut Royn miettimään kuinka hän saa oman soundimaailman kuulostamaan "kuin efekteillä luodulta" ilman pedaaleja, kitara vain kytkettynä suoraan Fenderin putkivahvistimeen.
Oli miten oli, Buchanan käytti vuosia aikaa kehittämällä soittoa siihen jamaan, josta hyvän esimerkin kuulet hetken päästä. Oma ihmetykseni on aina ollut läsnä Buchananin musiikkia kuunnellessa, sillä en pysty ymmärtämään, kuinka hän pystyi maailman yksinkertaisimmalla kitaratyypillä eli kaksimikkisellä Telellä soittamaan sellaisen ällistyttävän suuren repertuaarin erilaisia ääniä ja niin ilmaisuvoimaisesti. Omat argumenttini sille miksi Buchananin soitto on niin omaperäistä ja tunnistettavaa ovat seuraavat: Buchanan on mestari käyttämään kitaran säätimiä eli tone- ja volume-nuppeja sekä mikrofonivalitsinta (kaulamikillä kuulasta ääntä, tallamikillä kirkuvampaa ääntä), hän osaa soittaa itsekehittelemillä tekniikoilla ja hän sekoittaa soittoonsa eri roots-tyylejä mm. bluesista souliin ja kantriin. Lisäksi Buchanan käyttää ilmaisussa hyvin hienovaraisia nyasseja; kehyttä ja raskasta kosketusta kitaraan sekä kielien sammuttamista ja venyttämistä puolikkaisiin sävelaskeleihin.
Hot Cha on Willie Woodsin kirjoittama instumentaalikappale, jonka levytti ensimmäisenä Junior Walker & the The All Stars. Kyseinen originaali ilmestyi Motown-levymerkillä vuonna 1965 pikkuhitiksi nousseen Shotgun-singlen B-puolella. Jr. Walkerin versio on puhdasta R&B/soul-musiikkia jossa soolo soitetaan kitaran sijaan saksofonilla. Tämä oli kuitenkin se maaperä, johon Buchanan bändeineen tarttui vuonna 1974 esittäen kappaleen marraskuun 27. päivänä New York Cityn Town Hallissa. Kappaleen ensimmäisten 75 sekuntin ajan Buchanan käyttää Telecasterin kaulamikkiä saadakseen kuulasta soundia. Siirtymisen tallamikkiin kuulet kun kitaran soundi muuttuu kirkuvammaksi. Luulen että kitaran vahvistin on ollut nupit kaakossa, sillä sen säröytyminen on aivan lähellä. Urkusoolon ajaksi Buchanan vaihtaa kaulamikin takaisin kompatakseen, mutta vaihtaa vielä mikrofoniasentoa useasti kappaleen edetessä. Nämä edellä mainitut ovat niitä "koukkuja" joita soittajana löydän kappaleesta.
Mutta mitä tapahtuikaan Roy Buchananille? 1980-luvun lopulle tultaessa Buchanan oli yhä enemmän riippuvainen eri päihteistä. Viimeisenä elinpäivänään Royn vaimo Judy oli kutsunut poliisit paikalle, sillä Roy oli käyttäytynyt uhkaavasti. Poliisit veivät miehen kotoa selliin, jossa hän yllättäen kuoli 48 vuoden ikäisenä. Virallisen tiedon mukaan Royn elämä päättyi paita hänen kaulansa ympärillä, mutta asiasta on esitetty myös toisenlaista versiota, jonka mukaan hän olisi kuollut poliisien pahoinpitelyn seurauksena. Tuntematon kitarasankari jätti jälkeensä seitsemän lasta sekä useita kitaristeja jotka yhä pitävät häntä taitavimpana kitaristina.
(säv. Willie Woods)
Live Stock (1975)
PD 6048