perjantai 19. syyskuuta 2014

Matti Järvinen: Matin levy (1976)

Robert Dimeryn (toim.) järkälemäinen 1001 Albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran elämässään sisältää yhden tulkinnan rockhistorian tärkeimmiksi levyiksi useasta The Beatles ja Rolling Stones maininnasta niin U2:een, Abbaan kuin Metallicaan. Toimituskuntaan kuuluneet suomalaiset musiikkitoimittajat ovat saaneet valita suomi-painokseen mukaan myös muutaman olennaisen kotimaisen levyn. Yksi valituista - ehkä yllättäen - on Matti Järvisen vuoden 1976 Matin Levy. Tässä vaiheessa monelle varmasti menee sormi suuhun, siis että mikä?

Matin levy on Järvisen ainoaksi jäänyt soolo-albumi. Hyvän kritiikin saanut levy ei kuitenkaan mennyt kunnolla kaupaksi Järvisen väsähdettyä keikkailuun ja lopettaessa julkiset esiintymiset. Kauan kadoksissa ja levykeräilijöiden himoitse albumi ilmestyi cd-levynä vasta tamperelaisen Rocket Recordsin toimesta vuonna 2007. Näin ollen Matin levy voitaisiin luokitella myös "Kauan kadoksissa olleet levy"- listaukseen. Sanottakoon, että Rocketin pienehkö cd-painoskin on jo myyty loppuun ajat sitten. Mutta mikä tekee tästä levystä niin tärkeän, että se pääsee rockhistorian suurten levyjen rinnalle? Matin levy lyhyesti sanottuna antaa erinomaisen kuvan kotimaisen proge-kauden vaikutteista pop- ja rock-musiikkiin (muita esimerkkeja Tabula Rasa ja Kaseva), jossa 70-luvun soundi ja kelvollinen lyriikka kohtaavat aikaa kestävässä muodossa - onhan levyllä mukana niin vahvaa kitarointia kuin syntetisaattoria.

Olen valinnut kuunteluun kaksi levyn avainraitaa. Ensinnäkin Katselen kaunista iltaa on levyn sisällyksessä toisena raitana. Akustisella kitaralla säestetty rauhallinen kappale nousee uuteen lentoon kertosäkeistön "Pieni on hetki tää" -kohdalla syntetisaattorin ja rumpujen tullessa nousevasti esille. Toinen kuuntelussa oleva raita on levyn päättävä Sameassa vedessä. Tämä kappale alkaa piano-basso-rummut kokoonpanolla, mutta soundimaailma osoittautuu hyvinkin lempeäksi ja monipuoliseksi. Sameassa vedessä on levyn ylivoimaisesti tunnetuin kappale, sillä se soi aina silloin tällöin YleSuomen toivelevyohjelmissa ja löytyy esim. Rakastatko vielä kun on ilta? -kokoelmalta.





Matti Järvinen: Katselen kaunista iltaa
(säv. ja san. M.Järvinen)
Matin levy (1976)


Lehden reunalla nään
perhosen värikkään
jaksais en minäkään
nousta nyt lentämään
pieniä polkuja kävelen
ja katselen kaunista iltaa

puiden latvojen taa
aurinko katoaa
peittyy varjoihin maa
linnut vaieta saa
pieniä polkuja kävelen
ja katselen kaunista iltaa

Pieni on hetki tää
tähtien elämää
vaeltaa lävitse
vuosituhanteen
kylmässä tyhjyydessä

valon taittuvan nään
helmessä heinän pään
jälkeen sateisen sään
vaihtuu lämpöisempään
pieniä polkuja kävelen
ja katselen kaunista iltaa

Pieni on hetki tää
tähtien elämää
vaeltaa lävitse
vuosituhanteen
kylmässä tyhjyydessä

pilven taa, kulkee kuu
mustaten maisemaa
hetken pois oltuaan
esiin ui

Pieni on hetki tää
tähtien elämää
vaeltaa lävitse
vuosituhanteen
kylmässä tyhjyydessä





Matti Järvinen: Sameassa vedessä
(säv. ja san. M.Järvinen)
Matin levy (1976)

Päiväni mun hukannut oon
jonnekin tyhjyyteen
iltaisin miettinyt oon
selitystä itsellein

KERTO:
Muistelen noita aikoja
ilon ja surun päiviä
takana on, palata en voi
tää sukellus niin pitkä on
ei lopu milloinkaan
vajoan hiljalleen
syvyyteen

Ystävät jäi valheineen
huijaamaan toisiaan
tietävät kai mun luopuneen
typerästä juoksusta

KERTO

Yritin niin oivaltaa
jaksanut en kauempaa
ottelun voin näin luovuttaa
häviön saan tunnustaa

KERTO




Lisää tietoa: Rocket records ja Yle